Juhannus lukemista

IMG_0722_2

 

Saavuin mökille juhannusta viettämään ison kirja pinon kanssa, mutta lomalla on niin kiire etten ole ehtinyt hetkeksikään istahtamaan ja lukemaan. Tosin nyt on vasta Juhannus-aatto, tarkoitus olisi, että kerkeäisin paneutua ainakin Tove Janssonin Vaaralliseen juhannukseen. Eniten olen joutenolo hetkinäni selaillut Saksan matkaopasta, koska ensiviikkoinen Saksan matka häämöttää lähitulevaisuudessa. Elän toivossa, että Keski-Euroopassa eletään kesäisemmissä tunnelmissa kuin täällä pohjolan peränurkilla. Vaikka lukeminen on jäänyt vähemmälle, olen päässyt saunaa lämmittäessä ja puita kantaessa eteenpäin tämän hetkisessä äänikirjassani. Kuuntelen Anne Brontën Wildfell Hallin asukasta, josta olen tähän mennessä nauttinut ja joka on sopivaa kesälukemista.

Koleista säistä huolimatta Hyvää juhannusta! :)

Mainokset

Haastevastaus: Kohtaamisia kirjassa

  • Kirja: Inkeri palasi Ruotsista
  • Kirjailija: Aili Kontinen
  • Alkuperäinen julkaisuvuosi: 1946
  • Kustantaja: WSOY, 1953

IMG_0298_2 Marika Oksan hyllyltä-blogista haastoi minut ystävällisesti Kohtaamisia kirjassa haasteeseen, joka on lähtöisin Opuscolo-blogista. Haasteen säännöt ovat seuraavat:

 – Kerro kirjasta, joka on ollut sinulle tärkeä kohtaaminen. Ehkä kyseessä on kirja, jonka henkilöt ovat puhutelleet sinua lukijana tai  jonka tapahtumat ovat saaneet sinut kulkemaan jonkin tärkeän matkan.
 – Kirjoita Kohtaamisesta teksti blogiisi.
 – Mainitse haasteen alkuperä tekstissäsi.
 – Haasta mukaan 3-5 bloggaajaa, joiden kohtaamistarinan haluaisit kuulla.

Tuntuu etten ole ainoa jonka merkityksellinen kirja kohtaaminen juontaa juurensa lapsuuteen. Ensimmäisillä lukumuistoilla on valtava voima. Inkeri palasi Ruotsista on minulle tärkeä kirja, se oli äitini lapsuuden suosikki ja omassa lapsuudessani meillä oli tapana lukea tätä kirjaa ja sen kahta jatko-osaa yhdessä koko perheen voimin. Sisareni kanssa olimme jo silloin lukutaitoisia ja lukuvuoro siirtyi yhdeltä perheenjäseneltä toiselle.

Inkeri palasi Ruotsista kertoo Inkeristä, joka monien muiden lasten tapaan lähettiin Ruotsiin turvaan sodan jaloista. Rauhan myötä Inkeri palaa jälleen Suomen kotiinsa. Koska Inkeri oli Ruotsiin saapuessaan pieni vauva, ei hän muista Suomesta enää mitään, eikä edes puhu suomea. Elämä sodan runtelemassa Suomessa on kuin toinen maailma rikkauksien täyttämään Ruotsiin verrattuna. Vieras ympäristö maatalossa, vieraat ihmiset; äiti, isä ja sisarukset ja outo kieli saavat Inkerin sulkeutumaan, ja hän lopettaa puhumisen kokonaan.

”Tuolla hän on, äiti kuiskasi isälle ja kyyneleet tulvahtivat hänen silmiinsä kaiken sen ikävän vuoksi, jota hän oli tuntenut lapsen tähden. – Tuolla hän vihdoinkin on. Hän kiiruhti lapsen luo innokkaana ja valmiina sulkemaan hänet syliinsä, niin kuin kenen hyvänsä omista lapsistaan silloin kun hän halusi tai hänellä oli aikaa osoittaa hellyyttään sillä tavalla. Mutta lapsi väisti hänen kätensä ja katsoi häntä totisin, vierastavin silmin. – He ovat sinun mammasi ja pappasi, vieras rouva selitti Ingerille, mutta Inger tiesi, että hän erehtyi. Mamma ja Pappa olivat jääneet Ruotsiin. Nämä olivat äiti ja isä.”

Äiti on kiireinen maatalon emäntä ja hänestä tuntuu ettei hänellä ole antaa tarpeeksi aikaa lapselle. Hänen sydämeensä IMG_0306_3sattuu katsoa kuinka toivottomasti Inkeri kaipaa takaisin Ruotsiin mammansa ja pappansa luokse. Isä pysyy
rauhallisena ja uskoo vankkumattomasti, että aika saa Inkerin tulemaan ulos kuorestaan ja niin käykin.

Tarina on täynnä hyväntuulisuutta ja lämpöä, mutta myös vakavia aiheita. Muistan sen olleen hyvin voimakkaan lukukokemuksen ja se auttoi minua lapsena ymmärtämään vaikeita asioita, kuten mitä tarkoittaa olla sotalapsi. Äidin rakkaus on ehdottomasti kirjan yksi kantava teema, kuten myös tavallaan kulttuurishokki ja lapsen ikävä. Lopulta Inkeri oppii elämää kahden eri maailman välissä ja löytää suomalaisuutensa. Parasta kirjassa on kuitenkin se miten se herättää minussa onnellisia lapsuusmuistoja, jaettu lukukokemus on aina rikkaampi. Se on yksi syy miksi aloitin tämän blogin kirjoittamisenkin. Tämä kirja on monella tapaa yksi tärkeimmistä kirjoista, joita olen lukenut.

Inkeri palasi Ruotsista voitti vuonna 1947 Topelius-palkinnon vuoden parhaana nuortenkirjana. Kirjalle on olemassa kaksi jatko-osaa Inkerin kesä ja Inkerin talvitouhut, jotka ovat niin ikään sydäntälämmittäviä.

Kiitos Marikalle mukavasta haasteesta, joka vei minut matkalle lapsuuteen. Haastan omalta osaltani mukaan seuraavat blogit ellei teitä ole jo haastettu:

Hurja haussu lukijaKirjojen lumo ja Kirjojen keskellä

 

Kirjallisia kysymyksiä

Olen nähnyt tämän kysymys haasteen kiertelevän kirjablogeissa viimeaikoina ja ajattelin, että tuohan kuulostaa hauskalta! Nappasin siis kysymykset röyhkeästi Amman lukuhetki blogista.

1. Missä ja mihin aikaan vuorokaudesta yleensä luet?
Eniten nautin lukemisesta matkustaessa, junat ja lentokoneet ovat parhaita. Joskus itse asiassa toivoisin, että joka aamuinen junamatkani olisi pitempi, kirja jää yleensä pahasti kesken kun on jo noustava pois. Kiireettömät aamut ovat ihania, kun saa ottaa hyvän kirjan mukaan aamiaispöytään. Ehdottomasti paras paikka lukunautinnolle on kuitenkin kesämökin laituri.

IMG_9594_2

2. Kerro jokin lapsuuden lukumuistosi.
Minulla oli jo pienestä pitäen suuri hinku maailmalle, ties mistä se hinku minut niin varhaisessa vaiheessa löysi? Emme perheeni kanssa matkustelleet ulkomaille ollessani pieni, joten minä matkustin kirjojen kautta, seikkailut ja tarinat kaukaisista maista olivat suosikkejani. Mukanani kulkevat vieläkin kaksi lapsuuteni lempikirjaani Jules Vernen: Maailman ympäri 80 päivässä ja Enid Blytonin: Seikkailujen laiva.

3. Luetko runoja, ja jos luet, niin kuka on suosikkirunoilijasi?
.
Liian vähän. Suomalaisista runoilijoista suosikkejani ovat Eino Leino, Aale Tynni ja Heli Laaksonen. Kirja hyllyssä kyllä odottaa muutama englanninkielinenkin runokirja…


4. Perinteinen kirja, äänikirja vai e-kirja? Miksi?
Muutaman vuoden tauon jälkeen olen löytänyt äänikirjat uudelleen, ne kun mahdollistavat ajan maksimaalisen hyödyntämisen. En ole kokeillut e-kirjoja, mutta olen sen suhteen epäileväinen. Käytän teknologiaa paljon jokapäiväisessä elämässäni ja kirjan lukeminen on tässä sähkön kyllästämässä elämässä yksi niitä harvoja tekoja, johon ei tarvita akkuja eikä johtoja. Kirjan paino, sivujen kosketus, kirjanmerkit ja kirjantuoksu ovat minulle oleellinen osa lukuelämystä.

 IMG_9609_2

5. Mikä kirja on vaikuttanut sinuun eniten? Miksi? 
Pitkään pohdittuani tulin siihen tulokseen, että sen on oltava J.K: Rowlingin viimeinen Harry Potter kirja Harry Potter and the Deathly Hallows. Ei niinkään itse kirjan vuoksi, vaikka vieläkin noita kirjoja rakastan, vaan siksi, että se oli ensimmäinen kirja jonka luin englanniksi. En jaksanut odottaa suomenkielistä käännöstä ja päätin rohkaista itseni lukemaan vieraalla kielellä, mikä tuolloin oli minulle suuri askel. Tuo kirja on siten avannut minulle mahdollisuuden tutustua englanninkieliseen kirjallisuuteen aivan uudella tavalla, rakastua kieleen ja jopa rohkaissut lähtemään maailmalle ja kommunikoimaan uusien ihmisten kanssa vieraalla kielellä, joka ei enää olekaan vieras vaan tuttu ja läheinen.

6. Missä kirjallisessa matkakohteessa haluaisit käydä?
Ensi kesälle olen suunnitellut retkeä Tove Janssonin kesäsaarelle Klovharulle Porvoon saaristoon. Ulkomaiden suosikki kohde tällä hetkellä olisi varmaankin Agatha Christien kesäkoti Greenway, Devonissa, jossa Christie löysi Hercule Poirotin.

7. Minkä lajityypin kirjoja et missään nimessä lue? 
Luen oikeastaan kirjoja hyvin laaja-alaisesti. Pidän jännityksestä ja mysteereistä, mutta niin sanottu kauhukirjallisuus ei kiinnosta minua.

IMG_7868_3

8. Vaikuttaako kirjan ulkoasu osto- tai lainauspäätökseesi? 
Ostopäätökseen melkein aina. Kirjastossa lainattaessa kirjan ulkoasulla ei ole väliä, mutta jos olen hankkimassa kirjaa itselleni, myönnän olevani kirjan ulkoasun suhteen jopa pakkomielteinen. Olen visuaalinen ihminen ja opiskelen visuaalista alaa, joten kiinnitän kannensuunnitteluun erityistä huomiota. Saatan käyttää paljonkin aikaa ja vaivaa löytääkseni haluamani painoksen lempikirjastani, mutta hyvin harvoin ostan tai luen kirjan vain ulkoisen komeuden vuoksi, sisältö on tietenkin tärkeintä. Silti minun on myönnettävä, että erityisen kauniin kirjan lukeminen on minusta erityisen ihanaa.

IMG_6535_4

9. Mikä on mielestäsi kaunein tai vaikuttavin kirjan nimi?                                                                                                                                       Päällimäisenä nousee mieleen hiljattain lukemani Shirley Jacksonin We have always lived in the castle, nimi joka saa mielikuvitukseni liikkeelle. Vaikuttava on myös mielestäni Harper Leen To Kill a Mockingbird.

10. Mitä kirjaa suosittelet minulle?                                                                                                                                                              Suosittelen sinulle Turkka Hautalan Saloa. Se on mielenkiintoinen kirja suomalaisesta pikkukaupungista ja yhteen nivoutuvista ihmiskohtaloista. Se on yksi kotimaisen kirjallisuuden suosikeistani. 

IMG_9614_2